|
Kosek, J. (2022). “Acidofilia”: The Work of the Acid Drinkers in the Discursive Landscape of Metal Music Culture. Annales Universitatis Paedagogicae Cracoviensis: Studia de Cultura, 30, 39–52.
|
|
Kosek, J. (2025). Cultural and Social Dimensions of Contemporary Heavy Metal Narratives. Podstawy Edukacji, 18, 423–440.
|
Kotila, S. (2012). Frost, Blood and a Thousand Lakes: Representing Finnishness in Metal Lyrics (T.(S.) Mäntymäki, Ed.). Master's thesis, University of Vaasa, Vaasa, Finland.
Abstract: << Tutkielmassani selvitän, millaisena suomalaisuus artikuloituu viime vuosien kansainväliselle yleisölle suunnatussa, englanninkielisessä metallilyriikassa. Tutkielmani pohjaa teoreettisesti ajatukselle, että kansallista kulttuuria ja identiteettiä rakennetaan ja tuotetaan diskursiivisesti. Benedict Anderson luonnehtii valtiota kielen avulla kuviteltuna ja määriteltynä yhteisönä. Kansallinen diskurssi tuottaa yhteisöllisyyttä, se määrittelee ”meidät” erityislaatuisina. Kansallisvaltio on käsitteenä historiallisesti suhteellisen uusi, ja jokainen kansakunta on kulttuurisesti hybridi. Silti diskurssin avulla kansakunnasta luodaan representaatio, joka esittää sen olleen olemassa jo määrittelemättömän kauan, ja joka esittää sen olevan kulttuurisesti homogeeninen.
Stuart Hallin teorioima ”kansallinen narratiivi” on metafora, joka asettaa kaikki tiettyä kansallisuutta kuvaavat esitykset yhteyteen. Niistä syntyy kansallinen kertomus, jossa painottuvat usein toistetut kansallisuutta kuvaavat elementit, viitteet ja symboliikka. Mitä enemmän jotain kuvausta toistetaan, sitä itsestään selvempänä se alkaa näyttäytyä, ja sitä vaikeampi se on haastaa, vaikka se ei vastaisikaan totuutta. Tässä piilee diskursiivisuuden voima. Kansalliseen keskusteluun osallistuvat saattavat toistaa vallalla olevia käsityksiä jopa tiedostamattaan.
Tutkimusaineistossani suomalaisuuden elementit; symbolit ja erilaiset viittaukset artikuloituvat metallilyriikan aineksiksi. Kontekstualisointi on keskeisin tekniikkani analysoidessani lyriikoita, tästä syystä myös Deena Weinsteinin teoria metallidiskurssista on oleellinen osa teoriapohjaani. Jotkin viittaukset paljastavat monitahoisen merkityksensä vain, kun ne luetaan asetettuna metallidiskurssin ja kansallisen diskurssin leikkauskenttään. Aineistokseni olen valinnut seitsemän laulun lyriikat, joista jokainen lähestyy suomalaisuutta hieman eri näkökulmasta ja eri painotuksin. Jokainen laululyriikoista muodostaa omanlaisensa kuvan suomalaisuudesta.
Pohdin tutkielmassani lyriikoiden ”kertojien” positioitumista suhteessa suomalaisuuteen. Lyriikoiden suomalaisuus artikuloituu suhteessa toisiin kansallisuuksiin, mutta myös suhteessa valtion sisäiseen dynamiikkaan. Tärkeitä viitekehyksiä ovat kansallisessa diskurssissa keskeiset ja myös perinteiset: kansakunnan näkeminen perheenomaisena, valtion näkeminen kotina, kansallinen luonto ja kansallismaisema, mentaliteetti, sekä poliittinen historia. Lopuksi pohdin vaikutteita, jotka näyttävät kumpuavan kansallislaulugenrestä; tutkimusaineistoni metallilyriikoilla ja Maamme-laululla on yllättävän paljon yhteistä. >>
|
|
Krumm, C. (2017). ”... But the Bard’s songs will remain”. Blind Guardian (Krefeld) als Wegbereiter des ”literarischen” Heavy Metal ; ein Überblick. In J. Engelbert, S. Frank, R. - P. Fuchs, & C. Krumm (Eds.), Vom Minnesang zur Popkultur. Hamburg: Verlag tredition.
|
|
Linde, J. - M. (2024). “When all the bad times stick”: Exploring expressions of negativity and anxiety in metal music.
|
|
Lozano, J. I., & Martínez Reina, M. (2021). El consumo problemático de drogas en la lírica del heavy metal argentino. In E. Scaricaciottoli, & G. Minore (Eds.), Para cruzar mil senderos: Primeras jornadas de debate por una nueva cultura pesada en el metal argentino y latinoamericano (pp. 78–89). Buenos Aires: Clara Beter Ediciones.
|
|
Migeon-Lambert, C. (2026). Studying Poets and Poetry in Metal Music: A New Path to Comprehend Metal Lyrics? In P. Pichler, A. - K. Höpflinger, J. Scheller, L. Dawes, & C. Béra (Eds.), Meta/Metal Open Questions in Metal Studies (pp. 112–126). Stuttgart: Kohlhammer.
|
|
Osińska-Szpur, A. (2015). Wieczność kocha się w wytworach czasu. Tematy i motywy twórczości Williama Blake a w tekstach rockowych (na przykładzie Iron Maiden, The Doors, Patti Smith i U2). In J. Osiński, M. Pranke, P. Tański, & A. Szwagrzyk (Eds.), Kultura rocka 1. Twórcy, tematy, motywy (2) (pp. 172–190). Toruń: ProLog.
|
|
Osińska-Szpur, A. (2019). Wieczność kocha się w wytworach czasu. Tematy i motywy twórczości Williama Blake a w tekstach rockowych (na przykładzie Iron Maiden, The Doors, Patti Smith i U2). In J. Osiński, M. Pranke, & P. Tański (Eds.), Kultura rocka 1. Twórcy, tematy, motywy (pp. 325–338). Toruń: Wydawnictwo Naukowe Uniwersytetu Mikołaja Kopernika.
|
|
Pieper, H. (2020). The SS in heavy metal lyrics. Metal Music Studies, 6(3), 359–374.
|
