Abstract: << Tutkielmassani selvitän, millaisena suomalaisuus artikuloituu viime vuosien kansainväliselle yleisölle suunnatussa, englanninkielisessä metallilyriikassa. Tutkielmani pohjaa teoreettisesti ajatukselle, että kansallista kulttuuria ja identiteettiä rakennetaan ja tuotetaan diskursiivisesti. Benedict Anderson luonnehtii valtiota kielen avulla kuviteltuna ja määriteltynä yhteisönä. Kansallinen diskurssi tuottaa yhteisöllisyyttä, se määrittelee ”meidät” erityislaatuisina. Kansallisvaltio on käsitteenä historiallisesti suhteellisen uusi, ja jokainen kansakunta on kulttuurisesti hybridi. Silti diskurssin avulla kansakunnasta luodaan representaatio, joka esittää sen olleen olemassa jo määrittelemättömän kauan, ja joka esittää sen olevan kulttuurisesti homogeeninen.
Stuart Hallin teorioima ”kansallinen narratiivi” on metafora, joka asettaa kaikki tiettyä kansallisuutta kuvaavat esitykset yhteyteen. Niistä syntyy kansallinen kertomus, jossa painottuvat usein toistetut kansallisuutta kuvaavat elementit, viitteet ja symboliikka. Mitä enemmän jotain kuvausta toistetaan, sitä itsestään selvempänä se alkaa näyttäytyä, ja sitä vaikeampi se on haastaa, vaikka se ei vastaisikaan totuutta. Tässä piilee diskursiivisuuden voima. Kansalliseen keskusteluun osallistuvat saattavat toistaa vallalla olevia käsityksiä jopa tiedostamattaan.
Tutkimusaineistossani suomalaisuuden elementit; symbolit ja erilaiset viittaukset artikuloituvat metallilyriikan aineksiksi. Kontekstualisointi on keskeisin tekniikkani analysoidessani lyriikoita, tästä syystä myös Deena Weinsteinin teoria metallidiskurssista on oleellinen osa teoriapohjaani. Jotkin viittaukset paljastavat monitahoisen merkityksensä vain, kun ne luetaan asetettuna metallidiskurssin ja kansallisen diskurssin leikkauskenttään. Aineistokseni olen valinnut seitsemän laulun lyriikat, joista jokainen lähestyy suomalaisuutta hieman eri näkökulmasta ja eri painotuksin. Jokainen laululyriikoista muodostaa omanlaisensa kuvan suomalaisuudesta.
Pohdin tutkielmassani lyriikoiden ”kertojien” positioitumista suhteessa suomalaisuuteen. Lyriikoiden suomalaisuus artikuloituu suhteessa toisiin kansallisuuksiin, mutta myös suhteessa valtion sisäiseen dynamiikkaan. Tärkeitä viitekehyksiä ovat kansallisessa diskurssissa keskeiset ja myös perinteiset: kansakunnan näkeminen perheenomaisena, valtion näkeminen kotina, kansallinen luonto ja kansallismaisema, mentaliteetti, sekä poliittinen historia. Lopuksi pohdin vaikutteita, jotka näyttävät kumpuavan kansallislaulugenrestä; tutkimusaineistoni metallilyriikoilla ja Maamme-laululla on yllättävän paljon yhteistä. >>